Minun sushejani |
Ainahan voi ja pitääkin kehittyä, mutta liian nopea muutos saattaa säikäyttää asiakkaat.
Siikanigiri |
Nyt minä olen sitten viikon ajan pyöritellyt erilaisia makeja ja taputellut nigirejä. Kivaa on ollut ja omasta mielestä ihan hyvin olen onnistunutkin. Mitä nyt hartiat ovat ihan jumissa :) Mutta oppi on ollut aivan loistavaa! Olen lisännyt entisten lajien lisäksi tarjontaa. Yleisin raaka-aine meillä on ollut norjalainen merilohi ja katkaravut, mutta haluan lisätä susheihinkin suomalaisia raaka-aineita. Olen nyt alkajaisiksi tehnyt graavisiiasta nigirejä ja eipä ollut lainkaan yllätys, että asiakkaat heti tykästyivät niihin.
Himonigiri eli silakkanigiri |
Toisena "uututena" on himonigiri tai silakkanigiri. Niihin käytetään siis meidän suvun vanhan reseptin mukaan tehtyjä himosilakoita. Silakat ovat ensin kypsennetty etikkaliemessä ja sen jälkeen vielä laitettu maustumaan himosilakan liemeen. Silakka ei rakenteeltaan oikein sovi raakana syötäväksi, joten se on hyvä raakakypsentää.
Silakka sushikalana on hiukan arveluttanut joitakin asiakkaitamme, mutta selvästi on viikon aikana niidenkin suosio kasvanut. Ja minun mielestäni ainakin himosilakka sopii mainiosti susheihin. Kannattaa kokeilla!
Matkani meidän uudeksi sushimestariksi on alkanut... ja saas nähdä pääsenkö maaliin ilman kompurointia ylisuurissa saappaissa!
Mukavaa alkanutta viikkoa ja Apinan vuotta
toivoo Ursula